Fordell, Erik Fritiof
ammatti: säveltäjä, director musices
syntynyt: 2.7.1917, Kokkolan pitäjässä
kuollut: 21.12.1981, Kokkola
vanhemmat: maanviljelijä Johan Fritiof Fordell ja Irene Johanna Kåla.

Nuoruus
Lapsena Erik Fordell kuunteli ihastellen isänsä soittoharjoittelua sunnuntaiaamuisin. Isä soitti urkuja ja kornettia kanttori J.A. Lybäckin johtamassa soittokunnassa. Isän vaikutuksesta poika oppi lukemaan nuotteja ennen kuin kirjaimia. Ensimmäisen sävellyksensä Erik Fordell teki koululaisena; se oli schubertmainen valssi. Koulupojan lahjakkuudesta ilahtui myös hänen opettajansa Kaarlelan Vittsarissa, Herman Remell, tulisieluinen musiikkimies, joka kannusti Fordellia etenkin urkujen, pianon ja viulun pariin. Koulussa Fordell sai säestää aamunavauksissa ja myös kotona harmoni oli kovassa käytössä. Koulun jälkeen Fordell sai työpaikan krominahkatehtaasta. Päivät kuluivat tehtaalla, illoin hän musisoi ja öisin kirjoitti nuotteja nyt vähän Haydnin tyyliin. Viisi vuotta hän jaksoi hullunmyllyä, kunnes pyrki ja pääsi Helsingin kirkkomusiikki-opistoon 1936 ja selvitti koulun kahdessa vuodessa. Samalla hän saattoi säveltää ja istua kuunteluoppilaana Helsingin kaupunginorkesterin harjoituksissa, välillä jopa opistonsa unohtaen.

Paluu Kokkolaan

Fordell palasi Kokkolaan 1938. Elannokseen hän alkoi soittaa ravintoloissa viulua, joskus selloa ja pianoa. Ravintolamuusikkona hän oli muutaman vuoden Grandissa ja neljätoista vuotta Seurahuoneella, kunnes tuli oman käsityksensä mukaan liian vanhaksi ja sai potkut. Kaiken aikaa hän myös opiskeli ajoittain Helsingissä. Vuosina 1944-45 hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Bengt Carlsonin johdolla sävellystä ja Jussi Jalaksen johdolla orkesterinjohtoa sekä yksityisesti sävellystä Aarre Merikannon opastamana. Vuosina 1949-56 Fordell opiskeli Leo Funtekin johdolla soitinnusta. Stipendimatkoilla hän opiskeli myös Alankomaissa 1963 sekä Itävallassa Wienissä 1964, 1967 ja 1969.

Ura

Ensimmäisen sävellyskonserttinsa hän antoi 1947. Fordell toimi kapellimestarina sekä lähinnä pianonsoiton opettajana Kokkolan ruotsalaisessa kansalaisopistossa 1943-79 ja 1966-71 myös Kokkolan työväenopistossa. Vuosina 1955-65 Fordell toimi myymäläapulaisena kokkolalaisessa musiikki- ja radioliikkeessä, jonka jälkeen hän oli parina vuonna toimittajana ja ilmoitusmyyjänä kokkolalaisessa Österbottningen–sanomalehdessä. Hän kirjoitti lukuisia musiikkiarvosteluja ja kulttuurijuttuja jo vuodesta 1940 lähtien. Hän oli myös Keskipohjanmaa-lehden pitkäaikainen avustaja vuodesta 1956. Fordell kirjoitti terävästi ja rehellisesti, aina totuuteen pyrkien. Hänen eräänlainen muistelmateoksensa "En musikers minnesbilder" ("Muusikon muistikuvia") julkaistiin 1981. Muutenkin hänet tunnettiin aina sanavalmiina keskustelijana.

Fordellin harvinaisen runsaassa säveltuotannossa on hallitseva sija suurimuotoisilla orkesteriteoksilla, soitinkonsertoilla ja etenkin sinfonioilla, joita hän sävelsi 44 kappaletta. Hän loi viisi pianokonserttoa ja viulukonserttoa, käyrätorvikonserton, fagottikonserton, urkuteoksia, parikymmentä jousikvartettoa, viisi torvikvintettoa tai muita kamarimusiikkiteoksia, kymmenen kantaattia, lukuisia yksittäisiä piano- ja urkusävellyksiä sekä satoja kuoro- ja soololauluja. Juhlakantaatteja hän sävelsi Kokkolan 350-vuotisjuhliin (kaksi versiota), Gamlakarleby Manskörin 50-vuotisjuhliin ja Kokkolan Laulu-Veikkojen 40-vuotisjuhlaan. Häneltä tilattiin urkuteos Helsingin vanhan kirkon 150-vuotisjuhlaan 1976, samoin Karleby-kantaatti Kaarlelan 600-vuotisjuhlaan 1976.

Fordellin ensimmäinen sävellyskonsertti pidettiin Helsingissä 1947, jonka jälkeen sävellyskonsertteja on pidetty Kokkolan lisäksi Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Hän nauhoitti Yleisradiolle lukuisia sävellyksiään 30 vuoden aikana. Hänen musiikkiaan on esitetty myös Iso-Britannian BBC:ssä. Konserttimatkoja hän on tehnyt muun muassa Pohjoismaissa ja Saksassa.
Sävellyksissään Fordell noudatti vakaasti löytämäänsä karua ja asiallista tyyliä. Sävelmaailma ei ole massiivisen loistokasta vaan lyyristä, lämmintä ja maanläheistä. Riitasoinnut ovat hänen musiikissaan peruselementtejä.

Erik Fordell johti mieskuoro Gamlakarleby Mansköriä 1956-61. Yli viisi vuosikymmentä hän oli muusikkona ja johtajana Kaarlelan seudun laulu- ja musiikkiyhdistyksessä (Karlebynejdens sång och musikförbund), mistä hänelle myönnettiin ansiomerkki 1980. Hän vaikutti useissa seudun kuoroissa ja orkestereissa.

Fordellin persoonaa ja hänen taidettaan valotettiin myös 1970-luvun lopulla valmistuneessa pitkässä TV -dokumenttielokuvassa. Director musices -arvonimi Fordellille myönnettiin 1974. Freudenthal-mitalilla hänet palkittiin 1981. Hänelle ojennettiin myös Suomen 60-vuotisjuhlamitali, Kokkolan kaupungin kultainen mitali 1979 sekä vuosien mittaan kaikki Suomen ruotsalaisen lauluja musiikkiliiton (FSSMF) kunnianosoitukset. Hän oli säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston jäsen.

Ennen kuolemaansa Fordell päätti puolisonsa Anna-Liisa Fordellin kanssa lahjoittaa huomattavan musiikkiin liittyvän jäämistönsä sekä kirjakokoelmansa Kokkolan kaupunginkirjastolle.

Puolisot: 1) Helsingissä 1939 Marit Anima Lång o.s. Vartiovaara, syntynyt Tampereella maaliskuun 4. päivänä 1915, (avioero 14.9.1960), vanhemmat metsänhoitaja Eino Rafael Vartiovaara ja Elli Maria (Maiju) Häkli; 2) Kokkolassa lokakuun 2. päivänä 1960 musiikinopettaja Anna-Lisa Salovaara o.s. Jansson, syntynyt Helsingissä toukokuun 1. päivänä 1914, vanhemmat maalarimestari Frans Jansson ja Ingeborg Söderberg.