Henkilökuva
Teokset
Kirjakokoelma


Henkilökuva

Lauri Pulakka kertoo

Fordell, Erik Fritiof
ammatti: säveltäjä, director musices
syntynyt: 2.7.1917, Kokkolan pitäjässä
kuollut: 21.12.1981, Kokkola
vanhemmat: maanviljelijä Johan Fritiof Fordell ja Irene Johanna Kåla.

Nuoruus
Lapsena Erik Fordell kuunteli ihastellen isänsä soittoharjoittelua sunnuntaiaamuisin. Isä soitti urkuja ja kornettia kanttori J.A. Lybäckin johtamassa soittokunnassa. Isän vaikutuksesta poika oppi lukemaan nuotteja ennen kuin kirjaimia. Ensimmäisen sävellyksensä Erik Fordell teki koululaisena; se oli schubertmainen valssi. Koulupojan lahjakkuudesta ilahtui myös hänen opettajansa Kaarlelan Vittsarissa, Herman Remell, tulisieluinen musiikkimies, joka kannusti Fordellia etenkin urkujen, pianon ja viulun pariin. Koulussa Fordell sai säestää aamunavauksissa ja myös kotona harmoni oli kovassa käytössä. Koulun jälkeen Fordell sai työpaikan krominahkatehtaasta. Päivät kuluivat tehtaalla, illoin hän musisoi ja öisin kirjoitti nuotteja nyt vähän Haydnin tyyliin. Viisi vuotta hän jaksoi hullunmyllyä, kunnes pyrki ja pääsi Helsingin kirkkomusiikki-opistoon 1936 ja selvitti koulun kahdessa vuodessa. Samalla hän saattoi säveltää ja istua kuunteluoppilaana Helsingin kaupunginorkesterin harjoituksissa, välillä jopa opistonsa unohtaen.

Paluu Kokkolaan

Fordell palasi Kokkolaan 1938. Elannokseen hän alkoi soittaa ravintoloissa viulua, joskus selloa ja pianoa. Ravintolamuusikkona hän oli muutaman vuoden Grandissa ja neljätoista vuotta Seurahuoneella, kunnes tuli oman käsityksensä mukaan liian vanhaksi ja sai potkut. Kaiken aikaa hän myös opiskeli ajoittain Helsingissä. Vuosina 1944-45 hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Bengt Carlsonin johdolla sävellystä ja Jussi Jalaksen johdolla orkesterinjohtoa sekä yksityisesti sävellystä Aarre Merikannon opastamana. Vuosina 1949-56 Fordell opiskeli Leo Funtekin johdolla soitinnusta. Stipendimatkoilla hän opiskeli myös Alankomaissa 1963 sekä Itävallassa Wienissä 1964, 1967 ja 1969.

Ura

Ensimmäisen sävellyskonserttinsa hän antoi 1947. Fordell toimi kapellimestarina sekä lähinnä pianonsoiton opettajana Kokkolan ruotsalaisessa kansalaisopistossa 1943-79 ja 1966-71 myös Kokkolan työväenopistossa. Vuosina 1955-65 Fordell toimi myymäläapulaisena kokkolalaisessa musiikki- ja radioliikkeessä, jonka jälkeen hän oli parina vuonna toimittajana ja ilmoitusmyyjänä kokkolalaisessa Österbottningen–sanomalehdessä. Hän kirjoitti lukuisia musiikkiarvosteluja ja kulttuurijuttuja jo vuodesta 1940 lähtien. Hän oli myös Keskipohjanmaa-lehden pitkäaikainen avustaja vuodesta 1956. Fordell kirjoitti terävästi ja rehellisesti, aina totuuteen pyrkien. Hänen eräänlainen muistelmateoksensa "En musikers minnesbilder" ("Muusikon muistikuvia") julkaistiin 1981. Muutenkin hänet tunnettiin aina sanavalmiina keskustelijana.

Fordellin harvinaisen runsaassa säveltuotannossa on hallitseva sija suurimuotoisilla orkesteriteoksilla, soitinkonsertoilla ja etenkin sinfonioilla, joita hän sävelsi 44 kappaletta. Hän loi viisi pianokonserttoa ja viulukonserttoa, käyrätorvikonserton, fagottikonserton, urkuteoksia, parikymmentä jousikvartettoa, viisi torvikvintettoa tai muita kamarimusiikkiteoksia, kymmenen kantaattia, lukuisia yksittäisiä piano- ja urkusävellyksiä sekä satoja kuoro- ja soololauluja. Juhlakantaatteja hän sävelsi Kokkolan 350-vuotisjuhliin (kaksi versiota), Gamlakarleby Manskörin 50-vuotisjuhliin ja Kokkolan Laulu-Veikkojen 40-vuotisjuhlaan. Häneltä tilattiin urkuteos Helsingin vanhan kirkon 150-vuotisjuhlaan 1976, samoin Karleby-kantaatti Kaarlelan 600-vuotisjuhlaan 1976.

Fordellin ensimmäinen sävellyskonsertti pidettiin Helsingissä 1947, jonka jälkeen sävellyskonsertteja on pidetty Kokkolan lisäksi Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Hän nauhoitti Yleisradiolle lukuisia sävellyksiään 30 vuoden aikana. Hänen musiikkiaan on esitetty myös Iso-Britannian BBC:ssä. Konserttimatkoja hän on tehnyt muun muassa Pohjoismaissa ja Saksassa.
Sävellyksissään Fordell noudatti vakaasti löytämäänsä karua ja asiallista tyyliä. Sävelmaailma ei ole massiivisen loistokasta vaan lyyristä, lämmintä ja maanläheistä. Riitasoinnut ovat hänen musiikissaan peruselementtejä.

Erik Fordell johti mieskuoro Gamlakarleby Mansköriä 1956-61. Yli viisi vuosikymmentä hän oli muusikkona ja johtajana Kaarlelan seudun laulu- ja musiikkiyhdistyksessä (Karlebynejdens sång och musikförbund), mistä hänelle myönnettiin ansiomerkki 1980. Hän vaikutti useissa seudun kuoroissa ja orkestereissa.

Fordellin persoonaa ja hänen taidettaan valotettiin myös 1970-luvun lopulla valmistuneessa pitkässä TV -dokumenttielokuvassa. Director musices -arvonimi Fordellille myönnettiin 1974. Freudenthal-mitalilla hänet palkittiin 1981. Hänelle ojennettiin myös Suomen 60-vuotisjuhlamitali, Kokkolan kaupungin kultainen mitali 1979 sekä vuosien mittaan kaikki Suomen ruotsalaisen lauluja musiikkiliiton (FSSMF) kunnianosoitukset. Hän oli säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston jäsen.

Ennen kuolemaansa Fordell päätti puolisonsa Anna-Liisa Fordellin kanssa lahjoittaa huomattavan musiikkiin liittyvän jäämistönsä sekä kirjakokoelmansa Kokkolan kaupunginkirjastolle.

Puolisot: 1) Helsingissä 1939 Marit Anima Lång o.s. Vartiovaara, syntynyt Tampereella maaliskuun 4. päivänä 1915, (avioero 14.9.1960), vanhemmat metsänhoitaja Eino Rafael Vartiovaara ja Elli Maria (Maiju) Häkli; 2) Kokkolassa lokakuun 2. päivänä 1960 musiikinopettaja Anna-Lisa Salovaara o.s. Jansson, syntynyt Helsingissä toukokuun 1. päivänä 1914, vanhemmat maalarimestari Frans Jansson ja Ingeborg Söderberg.

VP. (Veikko Pohjonen)
Lähde: Keskipohjalaisia elämäkertoja, 1995

 

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin soolosellisti Lauri Pulakka:

Erik Fordell ( 2.7.1917—21.12.1981), kokkolalainen säveltäjä, musiikinopettaja ja pianisti, oli näkyvä hahmo kaupungin musiikkielämässä vuosikymmenten ajan. Fordellin sävellystuotanto on erittäin laaja. Se pitää sisällään 44 sinfoniaa, muita suurimuotoisia teoksia, yksinlauluja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja pienimuotoisia soitinsävellyksiä.

Erik Fordellin elämänvaiheet punoutuvat monin tavoin Kokkolan musiikkielämään 1920-luvulta alkaen. Ensikosketuksen musiikkiin hän sai kotonaan; hänen isänsä soitti kanttori J.A. Lybäckin johtamassa soittokunnassa ja opetti poikansa lukemaan nuotteja. Fordell sai lapsuudessaan ilmaisia viulu- ja urkuharmonitunteja kansakoulunopettaja Hermann Remelliltä, jonka perustama orkesteri oli tärkeässä asemassa kaupungin musiikkielämässä. Myöhemmin Fordell sai pianotunteja Kaarlelan seurakunnan kanttorilta, Onni Sundbladilta.

Lapsuudessa syntynyt läheinen suhde musiikkiin mahdollisti Fordellin pääsyn Helsingin kirkkomusiikkiopistoon, jossa hän opiskeli menestyksekkäästi vuosina 1936—38. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa 1944—46 ja yksityisesti Aarre Merikannon ja Leo Funtekin johdolla sekä teki opintomatkoja ulkomaille.

Fordell toimi Kokkolassa ennen musiikinopettajan uraansa mm. ravintolamuusikkona vuosien 1938 ja 1955 välisenä aikana sekä kapellimestarina. Säveltäjänkutsumuksen ohella tärkein osa hänen elämäntyötään olivat kuitenkin musiikinopettajantehtävät. Fordell toimi pianonsoitonopettajana Gamlakarleby Svenksa Arbetarinstitutissa vuosina 1943—66 sekä Gamlakarleby medborgarinstitutissa ja Kokkolan työväenopistossa vuodesta 1966 lähtien.

Fordellin tekemällä perustyöllä musiikkikasvatuksen alalla on arvaamattoman suuri merkitys Kokkolan musiikkielämän nousulle 1970-luvulta alkaen. Unohtaa ei sovi myöskään säveltäjän toista vaimoa: viulisti Anna-Lisa Fordell (o.s. Jansson) antoi alkeisopetuksen monelle ammattilaisuuteen päätyneelle keskipohjalaismuusikolle. Erik Fordell toimi myös muusikkona 1930-luvulta lähtien ja johtajana vuodesta 1958 Karlebynejdens sång och musikförbundissa.

Fordell piti useita sävellyskonsertteja Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Kokkolassa ja esiintyi myös pianistina. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ohjelmistoon hänen sävellyksensä ovat kuuluneet 1970-luvulta alkaen. Fordellin teoksia on esitetty ulkomailla, mm. useissa Euroopan maissa. Hän matkusteli usein Keski-Euroopassa tutustuen sen musiikkikeskuksiin ja välitti kokemuksiaan kirjoituksillaan paikallisissa lehdissä.

Suurimuotoisten teostensa lisäksi Fordell sävelsi satoja kuoro- ja yksinlauluja sekä muita pienimuotoisia teoksia. Kjell Lolaxin on tehnyt vuonna 1985 Åbo Akademissa pro gradu –työn "Tonsättaren Erik Fordell". Sen sisältämässä teosluettelossa mainitaan yli 1500 Fordellin sävellystä; on luultavaa, että Fordellin tuotanto oli todellisuudessa tätäkin suurempi. Fordellin musiikkia leimaa yhtäältä vahva ilmaisutarve, toisaalta ammattitaitoinen kirjoitustapa ja helposti tunnistettava tyyli. Kaikki nämä ominaisuudet mahdollistivat säveltäjän tavattoman tuotteliaisuuden.

Fordellille myönnettiin Director musices –arvonimi 1974, Freudenthal-mitali 1981, Suomen 60-vuotisjuhlamitali, Kokkolan kaupungin kultainen mitali 1979 ja useita muita kunnianosoituksia. Valtion taiteilijaeläke Fordellille myönnettiin vuonna 1978.

Fordell julkaisi vuonna 1981 kirjan En musikers minnesbilder, jossa hän persoonallisella tavalla muistelee elämänsä vaiheita. Kirjaan sisältyy luku, jossa säveltäjä arvioi sitä, miten hänen sävelkieltään kuvaillaan tulevaisuudessa, "kun olen jo kauan ollut poissa": "Säveltäjänä Fordell on kulkenut omaa, yksinäistä tietään. Hänen musiikkinsa on karua ja asiallista, ulkoisten tehokeinojen tavoittelu on siksi vierasta hänen luomistyölleen. Lämpimiä värejä ja lyyristä sävelmaalailua hän käyttää hyvin punnittuina annoksina. Hänen kuorolauluissaan pohjalaisella huumorilla on vissi sijansa."

Fordellilla oli vakaa käsitys tuotantonsa merkityksestä. Hän kirjoittaa muistelmateoksessaan: "aikani ei ole vielä tullut, mutta se on tuleva, eikä enää pääty".

Lauri Pulakka


- a l k u u n - e t u s i v u -

© Kokkolan kaupunginkirjasto - Karleby stadsbibliotek