Johdanto                                                                                                    på svenska
Kansankirjasto 1876-1898 
Kunnallisen kirjastotoiminnan alku 1898-1909 
Kaupunginkirjasto 
Sota-aika 
Kirjastonhoitoa ja kehittämistä vuoteen 1977 
Laitoskirjasto/Koivuhaan kirjasto 
Maakuntakirjasto 
Talohanke 
Lähdekirjallisuutta

Kaupunginkirjasto

Kokkolan vanha kirjasto palveli kokkolalaisia yli 80 vuoden ajan. Rakennus valmistui vuonna 1818 kauppias Anders Roosin piirustusten pohjalta pedagogion opettajan asunnoksi. Talossa toimi aikanaan myös alempi kansakoulu, josta juontaa nimitys "kivikoulu". Taustalla Pedagogiotalo, jossa kirjasto toimi 20 vuotta.

Toiminta pedagogiotalon tiloissa oli äärimmäisen hankalaa, mistä palvelutaso tuntuvasti kärsi. Asiaan puuttui vuonna 1928 valtion kirjastotarkastaja Carl-Rudolf Gardberg. Kun ruotsinkielinen yhteiskoulu siirtyi keskikoulun tiloihin, saattoi kirjasto muuttaa takaisin kivikouluun, jonka 3 huonetta yht.114 m2 se nyt sai käyttöönsä. Muuton yhteydessä uudistettiin myös kalustusta: hankittiin avohyllyt, lainauspöydät ja muuta tarvittavaa välineistöä. Uusi kirjastolaki sääti lainaamisen maksuttomaksi samana vuonna. Kirjaston nimi muutettiin Kokkolan kaupunginkirjastoksi valtuuston päätöksellä 15.3.1929.

Kokkolan kaupunginkirjastolla on ollut onni saada palvelukseensa monta pitkäaikaista työntekijää. Vuonna 1909 alkoi päätoimeltaan pankin prokuristina toimineen Annie Hongellin ylivoimaisen pitkä, ansiokas toiminta sivutoimisena kirjastonhoitajana. Se kesti neljäkymmentä vuotta, ensimmäisen päätoimen perustamiseen saakka. Hänen sisarensa Ada Hongell toimi kahdeksan vuotta johtokunnan puheenjohtajana.

Kirjaston toiminnan kasvu johti siihen, ettei sivutoiminen kirjastonhoitaja kyennyt enää laitosta yksin hoitamaan. Vuonna 1924 perustettuun kirjastoapulaisen virkaan valittu opettaja Leila Sandelin oli hänkin kirjaston palveluksessa pitkään, aina vuoteen 1946 saakka. Myös toinen kirjastoapulainen, vuonna 1937 aloittanut Majlis Ruoho sekä vuonna 1941 aloittanut toimistonhoitaja Ulla Jacobsson ovat osoittaneet suurenmoista työyhteisöuskollisuutta olemalla kirjaston palveluksessa useita vuosikymmeniä. Myös ruotsinkielisen osaston vastaava hoitaja Hedvig Mellberg aloitti antaumuksellisen työnsä kirjastossa jo ennen sotia ja päätti sen vasta 1975 siirryttyään eläkkeelle. Kun otetaan huomioon kaupungin väkiluvun jatkuva kasvu, kaksikielisyys ja kirjaston tosiasiallinen käyttö, on henkilökunnan määrää pidettävä verraten niukkana. Määrän vähäisyyttä kompensoi kuitenkin laatu: henkilökunta oli työssään innostunutta, antaumuksellista ja pysyvää.

Mitt bibliotek

Genom kyrkoparkens rönnar
solsken genom grönska strömmer,
och en fågels jubeldrömmar
genom öppet fönster går
- när i väster solen dalar -
in i bibliotekets salar,
där de tysta böcker talar
rad i rad, på hyllor glömda,
många slitna, dock ej glömda
utav trogen läsarhand.

Alla skrivna, alla tänkta
på det svenska språk, som skänkte
stål i sinne, mod och barm.
Ifrån barnaårens under
upp mot diktens högtidsstunder
samma språk emot oss klingar,
som åt fantasin gett vingar
i en värld, förödd och arm.

Stolta språk, som fast förenar
Nordens alla fyra grenar
till ett träd, vars rötter banar
väg mot Danmarks gröna dalar,
toppen höjs mot Norges fjäll,
löven mäktigt brusa, där de sjunga
genom Sveriges väna bygd, och gunga
över Bottniskt hav och Östersjö
hän mot Finlands låga kust
och Ålands väna ö.

Gamlakarleby, 27/9 1947
Annie Hongell
Inf. i Jämtlands Tidning11/11-47

Kaupunginvaltuusto päätti 22.11.1933 jakaa laitoksen kahteen osaan, suomenkieliseen Kokkolan suomalaiseen kaupunginkirjastoon ja ruotsinkieliseen Gamlakarleby svenska stadsbibliotekiin, joilla molemmilla tuli olemaan oma johtokuntansa. Jako astui voimaan vuoden 1934 alusta.Vuonna 1937 ahtaaksi käynyt kirjasto sai käyttöönsä koko talon yhteensä 178 m2. Ruotsinkieliselle kirjallisuudelle oli varattu kolme huonetta yht. 100 m2 ja suomenkieliselle samoin 3 huonetta ja 78 m2. Kaupunginvaltuusto vahvisti kesällä 1936 sekä suomen- että ruotsinkieliset säännöt, joissa kirjastojen tarkoitusperät sekä johtokuntien ja kirjastojen hoitajan tehtävät ja velvollisuudet tarkoin määrätään.

Kirjaston jako ei ollut tuonut mukanaan mitään olennaista toiminnan tehostumista, koskapa siitä luovuttiin vuonna 1947, jolloin kirjastot yhdistettiin yhdeksi laitokseksi. Kirjasto siirtyi hallinnollisesti kuulumaan Jyväskylän tarkastuspiiriin 1.1.1947.

Ykspihlaja otettiin vuonna 1938 kirjastotoiminnan välittömään piiriin, kun sinne päätettiin avata lainausasema. Alkajaisiksi sinne hankittiin 63 nidettä. Vuonna 1955 se siirrettiin Ykspihlajan koulun tiloihin ja muutettiin sivukirjastoksi. Omiin tiloihin kirjasto muutti vuonna 1979 palaten lainausasemana koululle syksyllä 1993.

Kirjakartunta ja lainaustoiminta

Kirjaston palvelukyvyn kasvu ja sen hyväksikäyttö käyvät ilmi seuraavista numerotiedoista Kokkolan kaupunginkirjaston toiminnasta v. 1920 - 1950.

Kokkola oli muuttunut jo vuoden 1933 alussa suomenkielisenemmistöiseksi kaupungiksi. Ruotsinkielisten entinen enemmistöasema näkyi kuitenkin monin tavoin eri aloilla. Niinpä vielä 1950-luvun alussa n. 17400 niteen valikoima jakautui siten, että niistä oli ruotsinkielisiä n. 8900, suomenkielisiä n. 6900 ja muilla kielillä n. 500.

Noin 50500 lainaa puolestaan jakaantui niin, että niistä oli suomenkielistä kirjallisuutta n. 26000, ruotsinkielistä kirjallisuutta n. 21300, muunkielistä kirjallisuutta n. 450 sekä lainoja n. 2750 kappaletta Ykspihlajan kirjastosta.

Lainaus kääntyi suomenkielisenemmistöiseksi vuonna 1938. Kirjojen määrässä suomenkieliset muuttuivat enemmistöksi vasta vuonna 1952.