Juhlaruno : Kuvitteellinen tulevaisuus- ja aikalaisnäkemys Anders Chydeniuksen perspektiivistä 

Historian kollektiivisesta muistista nousee esiin tuttu hahmo viittaan puettuna
Hän oveen kolkuttaa ja hienotunteisesti tiedustaa onko kaikki kohdallaan
Gamlakaarlepyyssä ja Kokkolassa
Ikäänkuin hänen aikansa ei vielä oisi ohitettu
hän ottaa viisautta varastostaan
Ja me myöhempinä aikoina syntyneet kuuntelemme osaltamme
mitä hän on löytänyt, säästänyt ja kirjoittanut
jotta itse toimisimme viisaasti ja virheittä
Anders huokaa: "Mikä mylläkkä!" kun kaupunki täyttää kolmesataa seitsemänkymmentä ja viis 
ja jotkut tiedustavat: "Kuka Anders?"
Mut Anders kysyy meiltä Gamlakaarlepyyssä ja Kokkolassa:
"Pidättekö puolenne, kestääkö fasaadi tutkimusta
vai oletteko kokkoliitit häpeissänne menossa
rannikon hiekkaan kuin strutsi päättömästi?"
Vastaamme: "Jaa, monista edistysaskeleista huolimatta lama väliin yllättää
Mennyttä ovat tuoksut tervan ja nahan kirpeän
Työttöminä ja vailla koulutusta ja valmiutta elää moni näinä päivinä
Mutta kuka olisi voinut kuvitella mihin se johtaa
ne, jotka eivät enää ole oppineisuutensa vuoksi arvossa?
Ja nauru, jossa on pilke huumoria
on nykyään sekä rikkaille että köyhille peilinä"
Niin kerromme Andersille juhlissamme
Ja hän kulkee museoonsa ja Institutioonsa
vaeltaa tutun Kirkonmäen maisemissa
miettii ja ihmettelee tätä aikaa
Onko elämä kaupungissa tullut paremmaksi?
Onko historian yhtälö ehkä saavuttanut päätepisteensä? 
Niin tarkoin kuin eri aikain isännät ovat kaiken laskeneet? 
Ei vaatteet eikä myöskään nerokkuus ei killat 
tee jotain seutukuntaa halutuksi 
itsessään liberalismin tai marksismin 
Jokaisen uuden sukupolven on määriteltävä hyvä 
ponnistettava uskossa ja uudelleen tavoiteltava sivistystä 
Tyytyväisenä näkymään yli syvän sataman 
ottaa Anders aikamme kaupungin suureen syleilyynsä 
Taide kukoistaa ja musiikki soi 
tuottaen mahtimiehelle suurta iloa 
Palaa tyynnä historiaan, Anders 
Täällä on monesta haitasta huolimatta auringonpaistetta. 
Gamlakaarlepyy ja Kokkola lupaa asukkailleen: täällä on hyvä asua. 
Täällä on ja tänne jää koti kultainen.

Kaj Hedman, 1995
suom. T.L.